Neljä vinkkiä joilla pääset eroon herkuttelusta.

Neljä vinkkiä joilla pääset eroon herkuttelusta.

Saako sipsit, jäätelö, karkki ynnä muut herkut sinut lipomaan huuliasi? Jatka lukemista jos haluat tietää miksi ja miten välttyä siltä!

On itseasiassa aivan normaalia että tietyt ruoat tuntuvat vastustamattomilta. Prosessoidut ruoat ovat erityisesti suunniteltu osumaan makunystyröihin salakavalan tehokkaasti.

Eikä juurikaan ole paikkoja missä ei voisi napsia hieman suupalaa: Autossa, työpöydän ääressä, juhlissa,
kahvilassa kaveria odottaessa tai kaverin kanssa. Tai ihan vaan kotona. Yleensä tulee napsittua vieläpä enemmän kuin oli alunperin tarkoitus, eikö totta? Niin siinä vain käy etenkin kun herkkupussi on jo avattu.

Tähän on täysin looginen syy. Evoluutio on muokannut ihmiselle tiettyjä mieltymyksiä maun ja
suutuntuman suhteen. Näin varmistui että esi-isämme söivät varmasti tarpeeksi energiapitoista ravintoa,
silloin kun sitä oli tarjolla.

Elintarviketeollisuus on puolestaan kehittänyt lukemattomia helposti syötäviä turhakkeita, jotka iskevät täsmällisesti juuri noihin evoluution aikaan saamiin mieltymyksiin. Yhdistelmänä laboratoriossa
valmistetut turboahdetut maut sekä nokkela tunteita herättävä markkinointi toimii kuin isku vyön alle. Sen jälkeen ollaankin jo sulaa vahaa herkkuhyllyllä.

Onhan herkkuja hauska syödä ja hyviäkin ovat perhanat, mutta ne luovat myös ison ongelman – Oravanpyörän.

Herkut lisäävät mielitekoja sekä syyllisyyden ja kontrollinpuutteen tunteita. Toki on
mainittava myös terveyshaitat mitä ne aiheuttavat. Onneksi voit kuitenkin tehdä asialle jotain.

Neljä vinkkiä joilla saat etäisyyttä käsistä karanneeseen herkutteluun:

1. Ensin kannattaa käydä läpi omaa ostoskäyttäytymistä. Tiedosta ja muuta sitä.

Minkälaisia ruokia ostat ja miksi? Onko mukana esimerkiksi ruokia joilla väitetään olevan
terveysvaikutteita? Luomu-, tai proteiinijäätelö ei ole sen terveellisempää kuin tavallinenkaan jäätelö.
”Mainio välipala” tai ”hetki itsellesi” tyylisillä lausahduksilla ei myöskään ole tekemistä terveellisyyden kanssa.

2. Seuraa toimintatapojasi. Tiedosta ja muuta niitä.

Tavat ja rutiinit ovat voimakkaita vaikuttajia elämässämme. Hyvässä ja pahassa. Syötkö esimerkiksi
palkitaksesi itseäsi tai aina stressaantuessasi? Kenties illan tullen huomaat kaipaavasi…jotain. Tapoihin liittyy myös sosiaaliset tilanteet ja tietyt paikat, kuten vaikkapa mummola jossa on aina pullaa tarjolla. Ajatusmallit kuten ”olipa rankka päivä, taidan hakea autokaistalta jotain”.

3. Etsi ja löydä ”hyvän mielen” tapoja korvaamaan ei-toivottuja toimintatapoja.

Liikunta, lukeminen, musiikinkuuntelu, vietä aikaa ystävien / perheen kanssa, hieronta, ulkoilulenkki,
kehittävät harrastukset… Mikä ikinä tuokaan sinulle hyvää mieltä.

4. Ole rehellinen, mutta samalla armollinen itsellesi.

Rehellisyys on muun muassa sitä että myönnät itsellesi jos ruoan läheisyydessä oleminen tuottaa
ongelmia. Mitä avoimempi olet, sitä helpommin tuet itseäsi muutoksen tiellä. Ole utelias toimintaasi kohtaan! Ole myös kiinnostunut omista tavoistasi, sillä liika itsekriittisyys lyö vain jarruja
pohjaan ja hidastaa positiivisen muutoksen tapahtumista.

Työskentele itsesi kanssa – älä itseäsi vastaan!

Kaikilla meillä on akilleenkantapäämme. Älä anna herkkujen kuitenkaan hallita elämääsi ja oloasi. Muista että vain sinä itse määräät mitä laitat suuhusi, ei elintarviketeollisuus valtavine markkinointi- ja brändäystiimeineen.